Yllättävän moni suomalainen sijoittaa Veikkauksen peleihin 700 euroa kuukaudessa. Minun tekisi mieli sanoa heille kaikille, että muutamassa vuosikymmenessä olisitte miljonäärejä jos vain sijoittaisitte kyseiset eurot.
Moni suomalainen myös tupakoi. Minun tekisi mieleni sanoa heille, että tekee paha keuhkoille, ja jos sijoittaisitte nuo eurot, niin rikkaita olisitte. Ja tiedän, että nikotiini on koukuttavaa, mutta onnea.
Niin, on helppo heittää kivillä vieraisiin pöytiin. Omat paheet ja kummallisuudet ovat luonnollisia, muiden outoja. Ja vaikkapa ilmastonmuutoksen suhteen on Suomessa tärkeää tehdä vaikka mitä, kunhan nyt ei Suomessa eikä nyt ainakaan omassa taloudessa. Tai muiden pitää tinkiä sosiaalietuuksista, kunhan ei nyt tingitä niistä, mitä etuisuuksia itse saan.
Sitten koitti parisuhdehetki. Puoliso mainitsi reissussa, että “voisit syödä vähemmän herkkuja. Ja ajattele jos sijoittaisit ne eurot, niin kuinka rikkaaksi tulisit.”
Tiedättekös sellaiset hetket, kun tajuaa, että olisi sitä voinut itseäänkin tarkastella. En ole musiikki-ihmisiä, mutta silti tuli mieleen seuraava:
Puhu äänellä jonka kuulen,
sanoilla jotka ymmärrän,
runoilla jotka käsitän.
Happoradiolta. Tämmöistä se on kun tapailee viisasta naista. Se kehittelee tälläiselle (omasta mielestään toimivaan) logiikkaan ja järkeilyyn tukeutuvalle tyypille niin aukottoman argumentin, että menee suojista ja defensseistä läpi ihan saman tien. Eikä voi kun sanoa, että hieno argumentti, samaa mieltä.
Sillä jos nyt rehellinen olen, niin eihän sitä nyt tarvitsisi herkun herkkua. Olisin vähän laihempi ja ehkä myös terveempi. Hyvä mieli nyt herkuista voi tulla, mutta hyvä mieli voi tulla vaikka mistä.
Niinpä pohdittiin seuraavaa. Ryhdyn seuraamaan paljonko menee euroja herkkuihin. Limpparit, sipsit, karkit, pullat ja vastaavat. Voi olla isompi summa kuin luulen, mutta kymppejä kuussa kuitenkin. Sitten sijoitan saman summan euroja valitsemaani rahastoon.
En siis ole - ainakaan alkuun - syömässä yhtään vähempää herkkuja. Näenpähän vain, että minkä verran euroja keskimäärin kuussa menee. Leikitään vaikka 30 euroa kuussa. Laitan sen rahastoon johon en muutoin sijoita. Sitten, kenties joskus, ostan herkkuja vain 15 eurolla, ja voisin laittaa rahastoon 45 euroa kuussa. Eli palkitsisin itseni siitä, kun en osta. Lopulla minusta tulee käänteinen karkkimiljonääri.
Yksityiskohtaista toteutustapaa vielä mietin. Palaan tähän tulevissa bloggauksissa. Maaliskuun alusta siis alkaa seuranta.
Tein viime vuonna maalis-joulukuun ajan silleen, että siirsin herkkuihin(sipsit, limsat, karkit, suklaat, jätskit, pullat, you name it...)/alkoholiin/ulkonasyömiseen/hömppään (leikkokukat, naistenlehtien satunnaiset irtonumerot...) käyttämieni eurojen verran rahaa samalla myös säästötilille. Lisäksi kuukauden vikana pvänä tasasin tuon säästötilin summan seuraavaan 50 tai 100 euroon.
VastaaPoistaVuoden lopussa tilillä oli yli 2000 euroa.
VÄITÄN että tuo projekti myös rohkaisi minua entistä useammin ajattelemaan, että on suorastaan lompakolle jalo teko hakea subista päivän eväät koska "samallahan karttuu puskuri". Toki herkut olisivat varmasti maistuneet myös ilman tuota säästösääntöä.
Muttajuu, mielenkiintosia havaintoja ja itseni huijaamista :) en kadu, oli hauska tapa "säästää" ;D
Ainiin, en ole koskaan tainnut kommentoida, vaikka luen suht säännöllisesti. Siispä nyt: kiitos kivasta blogista ja kiihkoilemattomasta kirjoitustyylistä!
Kiitoksia kiitoksista. Saa kommentoida useamminkin! Olen ollut huomaavinani, että kun nyt olen luonteeltani rauhallinen, sopeutuva ja kiihkoton, niin se välittyy myös teksteihin. Ja se siihen, että kommenttejakaan ei aina tule.
PoistaVaatii katsos tunnetta että saa tunnereaktiota :)
Luulen, että tämän projektin vaikutus voi olla minuun samansuuntainen. Tuskin nyt herkusita luovon, mutta sellainen "turha" herkunsyönti voi hävitä kun on asiasta tietoinen.
Just taannooin oli yhen kaverin kanssa puhetta, että toisten synneistä on helppo luopua. :)
VastaaPoistaSyksyllä kun aloin pitää kirjaa menoistani Penno.fi:ssä niin päätin että erottelen ruokakuiteista kaikki karkit ja herkut omaksi kategoriakseen. Käytänössä tämä on tehnyt sen, että tähän kategoriaan ei ole tullut merkintöjä enää mneen kuukauteen. Ei vaan huvita ostaa enää herkkuja kotiin. Hekkuja syö kahvioissa jotka merkkaan kategoriaan kahvila. Sitä kategoriaa kontrolloin kokoajan voimakkaasti. Yritän pitää sen alle 20e/kk.
Karkin syönti on ollu mulle iso pahe ja olen iloinen ettei siihen menee nyt lainkaan rahaa.
Minä huomasin tänään kaupassa, että harkitsin herkkujen ostoa - mutten ostanut. Voi olla, että tällä oli vaikutusta, tai sitten ei.
PoistaPuoliso kyllä yllättyy (tai tarkemmin, ei usko) jos sanon, etten osta yhtään herkkuja...
Pakko myöntää, että itsellä menee pari riviä Eurojaskaa/Vikinglottoa/Lottoa per viikko. Aloitin tosin vasta viime vuonna. Hauska tarkistaa jotenkin kerran viikossa onko 90 milliä tilillä, vaikka leikkiin lounaan hinnan verran viikossa meneekin. Muuten mielenkiintoista seurata sijoitustaivaltasi, oma salkkuni on nyt 168k€ ja samoja pohdintoja tuntuu sinulla tapetilla olevan :)
VastaaPoistaKyllä minullakin on yksi rivi lottoa joka viikko, automaattisesti. Tähän palaan muuten eri bloggauksessa. Ja joskus satunnaisesti myös Eurojackpottia :)
PoistaOman salkun kasvun seuraaminen on kieltämättä kivaa. On se ihan ok muitakin seurata, mutta oma liikuttaa enemmän.
Minulla - teoriassa - sijoittamisen kultavuodet ovat vasta edessä. Menot ovat tippuneet, ja tulot hieman kasvaneet. Teoriassa nyt pitäisi olla edessä vuosia jolloin viivan alle jää enemmän kuin aiemmin. Kun samaan aikaan osinkoja tulee enemmän, alkaa kyseessä olla jo sellainen pienenpieni pumppu.
700€ kuukaudessa Veikkauksen peleihin? Huhhuhh. Ihan järkyttävä määrä! :O
VastaaPoistaHeiii..! Tuo on niin jännittävää! Mulla on just takana helmikuun talousseuranta ja limsaton kk. En edes kehdannut blogissani avata, kuinka paljon herkkuihin meni =). Ensi kuussa sitten taas seuraan erikseen limsakustannukset. Meillä menee herkkuihin ihan liikaa, mutta ei sitten taas veikkaukseen tai tupakkaan ja alkoon. Eli elämä on täynnä valintoja. Parasta on juuri se, että ensin pitää kirjaa kuukauden niin, ettei vielä edes yritä säästää, vaan elää aivan kuin ennenkin. Sitten siinä on seuraaville kuukausille jotain haastetta ja seurantaa.
VastaaPoista