Huhtikuu 2019 oli ennätyskuukauteni. Sain osinkoja (joihin lasken myös muun passiivisen tulon, kuten pääomanpalautuksen ja S-osuuskauppojen omistajatilitykset) 538 euroa. Tuo on jo ihan kunnon summa, sillä voisi jo ostella paljon ruokaa tai voi ostaa lisää osakkeita.
Ero osingoissa per kuukausi on tuntuva. Tammikuun määrä oli 36, helmikuun 86 ja maaliskuun 328 euroa. Nämä summat siis aina verojen jälkeen. Jokja kuukausi olen saanut enemmän osinkoja kuin aiempana vuotena. Suunta on siis hyvä.
Tämä kuva näyttää ehkä paremmin sen, mitä edellisessä kuvassa oli jo sisäänrakennettuna. Mikä on kumulatiivinen tilanne kun verrataan vuosia toisiin?
Joka kuukautena tämän vuoden käytä on ollut hitusen viime vuotta ylempänä. Kuun vaihteessa eroa oli 205 euroa - noin 20 % verran.
Kun vertaa vuosia toisiin, niin vielä en pyöri ennätyslukemissa. Tämä vuosi pääsee osinkokertymissä minun elämässäni sijalle neljä. Tosin tuo kolmissija saattaa jäädä taakse jo toukokuun alussa.
Vielä yksi kuva, niistä kun pidän. Tässä kuvassa on sitten kumulatiivinen osinkokertymä. Eli käytännössä montako euroa on tullut ikinä saatua. Tämän hetken summa on vajaat 6600 euroa.
Mikä niissä osingoissa on niin kivaa?
Miksi ihmeessä tykkään osinkoja maksavista yrityksistä, kun voisin vain sijoittaa matalakuluisiin indeksirahastoihin jotka eivät maksa veroa ennen kuin rahat nostetaan ulos, ja jolloin en tekisi tyhmiä sijoitusvirheitä. Niinpä. Tässä vaihtoehtoisia selityksiä:
1) Tykkään löytämisen ja omistamisen ilosta. Jos omistaa vaikka 500 amerikan suurinta yritystä, saa kyllä tuottoja. Muttei voi kävellä omaan kauppaan (Target) ostoksille tuntien suurta ylpeyttä. Tai ainakin pientä, hiljaista ylpeyttä.
2) Osingot ovat konkreettisia. Siinä näkyy tuloksen, ja voi vertailla kuukausia keskenään.
3) Tarvittaessa voi lopettaa sijoittamisen tyystin, ja käyttää osinkoja. Laman aikana varttuneelle sielulleni on kiva tieto, että jos talous sakkaa ja potkut tulee, niin voisi saada elämiseen lisää sellaiset 150 euroa kuukaudessa. On enemmän marginaalia. Toki rahastoa voisi myydä, mutta se vaatisi erillistä tekemistä.
4) Osinkoa maksavat firmat ovat ihan hyviä yrityksiä omistaa. Jos yritys tuottaa tasaista liiketoimintaa ja voittoa josta voi maksaa omistajille, niin on se tehnyt jotain oikein. Toki osinkoja voidaan leikata tai yritys voi vuoden, pari maksaa liikaa osinkoa velkaantuen, mutta silti. Vakaa osinkofirma on usein myös ihan hyvä sijoitus.
5) Ei verotuksesta ikinä tiedä. Tuskin nyt hillittömiä muutoksia tulee, mutta osingoista on jo maksettu vero. Se on kiva juttu siinä mielessä, että niistä ei enää tarvitse maksaa veroa toista kertaa.
6) Olen vähän tyhmä ja selitän tunnepäätöstä mukamas järkevin perustein. Tykkään osingoista kun ne ovat konkreettisia, ei kannattaisi mutta tekee mieli. Tahtoo tahtoo.
Kyse on luultavasti useasta edellämainitusta. Ainakin 1, 2 ja 6 ovat vahvoilla. Pykälä 3 vaikuttanee jossain alitajunnan puolella.
o o o
Tänä vuonna lienee siinä ja siinä, onko osinkosummani yli vai alle 2000 euroa. Seuraava luonteva välietappi olisi 2400 euron vuotuiset osingot. Se olisi mukavat 200 euroa kuussa. Mutta katsotaan.
"Jos omistaa vaikka 500 amerikan suurinta yritystä, saa kyllä tuottoja. Muttei voi kävellä omaan kauppaan (Target) ostoksille tuntien suurta ylpeyttä."
VastaaPoistaTarget kyllä kuuluu 500 suurimpaan...
Hän varmaankin meinasi tässä indeksirahaston ostamista, jossa noita 500 yritystä tulis hajautettuna ostettua...versus konkreettisesti valittu tietty firma.
PoistaOikeaoppisesti tulkitsitte ajatuksiani. Tarkoitin tosiaan sitä, että kun omistaa suoraan, niin omistaa suoraan ja enemmän. Onhan se eri asia omistaa suoraan parilla tonnilla kuin indeksin kautta, epäsuoraan jollain parilla kympillä.
VastaaPoista