Tulossa isompi hankinta: HCP Quant

Kesäkuu lähestyy, ja kesäkuussa aion tehdä yhden isomman merkinnän. Aion hypätä 10 000 eurolla mukaan HCP Quant -rahastoon. Kyseessä on tuntuva summa, noin kolmannes sijoitettavista varoistani.

Tätä varten olen myynyt kaikki aktiiviset sijoitusrahastoni, joitain suoria osakeomistuksiani ja muutoinkin “istunut sijoitusten päällä”, eli kerännyt rahaa jemmaan.

Miksi sitten satsata yhteen rahastoon, etenkin kun olen päättänyt olla luottamatta aktiivisiin sijoitusrahastoihin? Tähän on muutama eri syy.

1. “Sopiva” strategia. Rahasto sijoittaa maailmanlaajuisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joiden arvon katsotaan olevan alempana kuin pitäisi. Taustalla on myös matematiikkaa, eli kyseessä ei ole vain fiilisasia.
2. Pienet yritykset tuottavat historiallisesti katsoen paremmin kuin isommat yritykset. Toisaalta niihin on isoja yrityksiä hankalampi sijoittaa itse - seuraa siinä sitten koko maailmaa ja kaikkia yrityksiä...
3. Rahastonhoitojalla on tilaisuus onnistua. Koska pienten yritysten maailmassa on vähemmän tai ei yhtään yrityksiä aktiivisesti seuraavia analyytikkoja, salkunhoitajalla on normaalia parempi mahdollisuus onnistua (= ylittää indeksi, eli voittaa muut sijoittajat).
4. Komea sijoitushistoria. HCP Quantin taustalla on Pasi Havia, joka on bloggannut omasta sijoitustoiminnastaan vuosia. Tätä blogia olen sivusilmällä seurannut. Vaikka tuotonnousu menneisyydessä ei ole tae tulevasta, ei edellisten vuosien maalikuninkuus nyt mikään miinuskaan ole.
5. Kohtuulliset kulut. Rahaston hallinnointipalkkio 1,15 %. Sen päälle tosin tulee 10 % bonus indeksin ylittämisestä. Rahaston palkkio ei voi ylittää 4 %.
   
   Tämänkaltainen tapa kerätä hallinnointipalkkiota miellyttää allekirjoittanutta. Minua ei haittaa yhtään jos joudun maksamaan prosentin enemmän hallinnointipalkkiota - se tarkoittaa sitä, että tuotto on ylittänyt 10 % indeksin ja minun osuuteni on sitten 9 % indeksin ylityksestä. Täysi palkkio merkitsisi sitä, että rahaston arvo olisi kasvanut ainakin kolmanneksella.

On tässä kuviossa riskinsäkin, tässä niitä:

1. Rahan määrä yllättää salkunhoitajat. Tähän mennessä komeita lukuja on tehty omilla ja pienemmillä rahasummilla. Syntyykö tilanne jossa rahastolla on rahaa niin paljon, että se sijoittaa myös “melkein yhtä hyviin” sijoituskohteisiin.
2. Rahaston arvo sahaa ylös alas, jolloin tuottosidonnainen hallinnointipalkkio voi nousta ilman, että sijoitusten arvo nousee pitkässä juoksussa vähemmän kuin hallinnointipalkkiosta voisi päätellä.
3. Strategia ei toimikaan, on vain sattumalta toiminut jokusen vuoden. Tähän en paljoa usko, sijoituskohde on yleisesti kannattava, ja matemaattinen malli taustalla taistelee isointa riskiä (= sijoittajan fiilis) vastaan.

Tänne siis menee tuntuvasti omaa rakasta rahaani. Normaalista poiketen näillä euroilla on myös selkeä käyttötarkoitus. Ideana on hyödyntää korkoa korolle -ilmiötä täysmääräinen. En aio koskea tähän sijoitukseen vuosikymmeniin.

Siellä nämä eurot saavat kasvaa ja muhia korkoa. Tarkoitus on, että ne pikku hiljaa lähestyvät asunto- ja mökkilainojen jäljellä olevaa summaa. Sitten jonain päivänä rahastosijoitus ylittää sen. En myy niitä vielä silloinkaan. Myynnin hetki koittaa kun verotkin huomioiden saa velat kuitattua pois kerralla.

Hyvä puoli tässä on, että tämä tavoite toteutuu varmasti. Jos rahasto tuottaa hyvin, se päivä koittaa nopeammin. Jos rahasto tuottaa huonosti, niin sitten menee vuosikymmen pitempään. Mutta vaikka rahaston arvo pysyisi vain ennallaan, niin leikkaa se silti pois viimeiset velanlyhennysvuodet. Sitten joskus.