Tarinani ulkomaisista osakeomistuksistani on edennyt kolmanteen osaansa. Nyt puhutaan jo ihan oikeasta hankinnasta, ja sijoituspäätöksestä jossa oli jo jonkinmoinen logiikka.
Alkuvuonna 2014 - puolisen vuotta sitten - mietin miten sijoittaisin, kun muutama tonni poltteli tilillä. Olin jo päättänyt että hajautusmielessä etsin jotain sijoitusta finanssisektorilta.
Sitten tuli Nordnetin kampanja: eurooppalaisia vakuutusyhtiöitä noin vitosen merkintämaksulla. Kävin läpi tarjolla olevat yhtiöt, ja vertailumielessä muitakin. Listan kärkipäähän jäi pari-kolme yritystä, joista osin tunteella valitsin Munich ren.
Kyseessä on vakaa saksalainen yritys vakaalla sektorilla - vakuutuksia ei ihan ensimmäisenä irtisanota kun tekee tiukkaa. Munich re on tosin jälleenvakuuttaja, eli sen asiakkaita ovat muut vakuutusyhtiöt. Ne nyt varmaan vielä vähemmän irtisanovat jälleenvakuutuksiaan.
Tässä kohden olin jo oppinut tutkimaan (ainakin vähän) perusmuuttujia: voittoa, osingonjakosuhdetta, varallisuutta, P/E kerrointa (voittokerroin eli hinnan ja tuloksen suhde). P/E-kerroin, jolle huomaan antavani liikaakin painoa, oli 12 tienoilla. Kaikkien mittareiden mukaan kyseessä oli ihan hyvä yritys.
Selvästikin sijoitan mielelläni yhtiöihin jotka muistuttavat minua itseäni. Vakaisiin, tasaisesti kasvaviin (minulla tosin enää vatsanympärys), rauhallisiin ja uutterasti puurtaviin yrityksiin kannattaa satsata - mikä tilanne onkaan tänään, se on huomenna luultavasti parempi. Arvoyrityksiksi näitä yleisesti kutsutaan.
Lopullisesti minut vakuutti se, että 150 euron osakehinnalla sain osuuden yhtiöstä, jolla on rahaa tileilläään 140 euroa per osake. Häh? Toki on vastuita ja velvoiteita, mutta tämä kuvio ei tuntunut riskiä tavanneenkaan. Tämä on se kohta missä viittasin tunnereaktioon: jos rahalla ostaa rahaa, niin riski ei tunnu kovinkaan suurelta.
Ostin Munich re:tä noin 1500 eurolla. Sen jälkeen osakkeen arvo on noussut vajaalla viidellä prosentilla, ja keväällä nautin lisäksi ihan tuntuvasta osingosta. Olen ostooni ainakin tällä hetkellä tyytyväinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti