Nordea maksaa melko hyvää osinkoa. Nyt seuraa laskelmia siitä, kuinka nopeasti tuon ostohinnan saa “maksettua” osingoilla.
Huomioin laskelmissa kaksi muuttujaa:
- Lainan korko on 0,99 %. Otan tästä huomioon 70 %, sillä lainan korot voi vähentää verotuksessa tulonhankkimisvähennyksenä.
- Tuloveroiksi laitan osingoissa 30 %. Veroprosentti on oikeasti hieman alhaisempi, mutta menköön nyt tuolla luvulla. Tuossa on mukana vähän ilmaa jos verotus hieman kiristyisi.
Jos osinko pysyy ennallaan
Tällöin seuraa tylsät 27 vuotta. 27 vuoden kuluttua, vuonna 2043, tulee jo ylimääräistä melkein näljäkymppiä. Samoihin aikoihin, kenties samana päivänä, pääsen eläkkeelle. Kenties menen kotimatkalla syömään hampurilaisen. Hieno keväinen päivä!
Jos osinko kasvaa 5 %
Positiivisempi skenaario. Nordea nostaa osinkoa 5 % vuodessa. Ensimmäisinä vuosina tahti ei muutu nollakasvuisesta osingosta. Mutta pikku hiljaa kasvanut osinko vääntää jäljellä olevan velan käyrää alaspäin. Plussan päälle pääsee 17 vuodessa.
Jos osinko kasvaa 10 %
Jos osinko kasvaisi 10 % vuodessa, alkaa jo hymyilyttää. Jokusen vuoden kestää ennen kuin osingonkasvu pääse vauhtiin. Osinko enemmän kuin tuplaantuu yhdeksässä vuodessa, ja velka kuittaantuu 13 vuoden osingoilla. Aika iloista. En ole vielä edes 55-vuotias. Juhlistan sitä poikkeamalla kotimatkalla ostamaan S-Marketista (halvan) jäätelön, josta en kerro perheelle.
Jos osinko kasvaa 20 % vuodessa
Leikitään että Nordea on ihan törkeän kannattava yhtiö, ja pitkään. Osinko harppoo ylöspäin vuosi toisensa jälkeen, ja tuplaantuu viidessä sekä triplaantuu yhdeksässä vuodessa.
Tällä tahdilla ei kulu kuin muutama syntymäpäivä ja velka on kuitattu. Kymmenentenä vuonna sitä on jo plussan puolella viitisenkymmentä euroa.
Jos osinko laskee -5 % vuodessa
Sitten synkempiin skenaarioihin. Nordealla tekevät kaiken väärin. Kriisi seuraa toistaan. Toimistusjohtajia erotetaan. Björn Wahlroos harmaantuu lisää. Osinkoa lasketaan 5 % vuodessa, joka ikinen vuosi.
Ensimmäisinä vuosina tippunut osinko ei vielä paljoa haittaa, velka lyhenee ihan mukavasti. Viidessätoista vuodessa osinko on kuitenkin tippunut puoleen alkuperäisestä. Valitettavasti alkuun ihan kivaan tahtiin alkanut velanhoito hankaloituu. Ja koska korot syövät osan (pienenevästä) osinkotuotosta, velka ei kohta enää paljoa lyhene. 53 vuoden kohdalla velka alkaa kasvamaan, sillä osinkotulo alittaa velan koron.
Rajaan tarkasteluun sataan vuoteen, sillä olettaisin etten elä paljoa yli 140 vuotiaaksi. Sen jälkeen tämä on perikunnan murhe.
Oikeasti osinko voi tippua myös yli 5 % vuodessa, mutta lienee ilmeistä, että tarina ei -5 % skenaariosta paljoa muutu. Sijoitus ei kustanna itseään, vaan menee virheen puolelle.
Summa summarum
Lopuksi pitää sitten irroitella. Tässä on 40 vuoden aikavälin tarkastelu kaikilla yllämainituilla muuttujilla. Mukana on vain jäljellä oleva velkamäärä. Kuva kertoo aika tehokkaasti miten kasvava osinko vuosikymmenien mittakaavassa syö velan nopeasti pois.
Olen lukenut Jukka Oksaharjun ja muiden osinkosijoittamisesta kertovia kirjoja, ja kyllähän tämä kuva tukee näkemystä, että sijoittajan kannalta tärkeintä on kasvava osinko. Tämä siis tilanteessa jossa osakkeita ei ole tarkoitus myydä.
Sellaisen skenaarion lisäisin vielä, että entä kun sijoituslainan korko esim viiden vuoden aikajänteellä normalisoituu tuonne 3-5 %:n paikkeille. Ei kuitenkaan ole realistista odottaa, että korko tuolloin 25 vuoden päästä olisi vielä sen 0,99 %.
VastaaPoistaKaikista eri vaihtoehdoista ei varmastikaan koron nousun vaikutusta kannata katsoa, mutta voisi esimerkiksi rakentaa sellaisen, jossa Nordea pitää itsellään 25 % tuloksesta (eli payout ratio on suunnitelman mukainen 75 %) ja ROE on vaikka 13 %, jolloin tuloskasvun ja siten myös osingon kasvun voi odottaa olevan 25 % x 13 % = 3,25 %. (Toivottavasti ei tullut mitään aivopierua tuon laskelman logiikan kanssa)
Totta, muun muassa matala korko lienee vain hetken huumaa. Tämä nyt oli kuitenkin vain sormiharjoitelma tämänhetkisistä luvuista.
VastaaPoistaJa vaikka Nordea on ostettu velkarahalla, se on likimain ainoa ostokseni velkarahalla. Aion kuitata lainoja ensi kevään osingoilla, ja nykyisellä osinkotahdilla tuo velka on kuitattu keväässä tai kahdessa. Eli tuo laskelma on ihan kirjaimellisesti teoreettinen.
Tämä tietty jos maltan olla ostamatta lisää velaksi :)
Tuo 3,5 % osingonnosto lienee aika realistinen pitkällä välillä. Jotain on mennyt pieleen jos osinko ei pikku hiljaa nouse, mutta kun lähtötaso on melko korkeahko niin muutamista prosenteista puhuttanee.
Itse odotan Nordnetin tarjousta, josko sitä sitten tohtisi ostaa Nordeaa salkkuun...
VastaaPoistaKuinka usein tuo Nordnetin 1% -kampanjan korko muuten tarkistetaan ja miten lainan lyhennysaikataulu määräytyy?
VastaaPoistaEn jaksanut kaivaa esiin virallisia papereita, mutta jos oikein muistan (ja vähän verkosta varmistin), että tuo on luokkaa toistaiseksi. Kahden kuukauden varoitusajalla.
VastaaPoistaEn usko että Nordnet tuohon koskee vuoteen tai pariin. Juuri lanseerasivat, ja olisi noloa jos näyttäisi "lypsämiseltä". Vaan kyllä tuo seurannee perässä siinä vaiheessa kun korot yleisesti nousevat.
Uskomatonta, mutta totta Jumala on aina suuri. Kun useita julkaisuja hakemuskopio pankin, sain laina läpi hyvin ystävällinen nainen. Lisätietoja antavat hänelle sähköpostitse osoitteessa: marilinetricha@mail.ru se tarjoaa lainoja € 30000 € 3.000.000.000 kenellekään pystyä palauttamaan sille korkoineen alhaisella nopeudella 2 % eivät epäile, että viesti. Tämä on täydellinen todellisuutta. Levitä sanaa ystävien ja perheen jotka ovat avun tarpeessa.
VastaaPoistatakaisinmaksu alkaa viiden kuukauden kuluttua vastaanottamisesta luotto
Jumala siunatkoon teitä.
Aika hurja tarjous tuolta Marlinelta. Saisi siis lainaa 3 miljardia, jos oikein ymmärrän. Sen kun lainaisi ja sitten katoaisi jonnekin paratiisisaarille, niin olisi elämä raiteillaan.
VastaaPoista