Ohessa on kuvana sama. Summat ovat ennen veroja, poislukien Yhdysvaltoihin jo maksettu 15 % “automaattivero”.
Ei tämä nyt ollut yllätys, olen tarkoituksella hankkinut ihan hyvää osinkoa maksavia yrityksiä. Lisäksi olen nyt ylipäätänsä ostanut osakkeita, joka on edellytys sille, että siitä hyvästä maksetaan osinkoja.
Viime vuoden raja ylittyi kuitenkin aikaisemmin kuin luulinkaan. Ajattelin että tämä olisi ollut vastassa vasta syksyn puolella. Saattaa olla, että osinkokertymäni tulee olemaan suurempi kuin mitä vuoden vaihteessa ajattelin. Tuolloin arvelin että jokin 1100-1200 euroa lienee lopputulos.
Veikkaan, että tämä iloinen yllätys selittyy seuraavilla:
- Ostin etenkin yhdysvaltalaisia yrityksiä pitkin viime vuotta. Eli jotenkin ajattelin että osinkojen kokonaispotti pysyisi noin ennallaan, mutta se voi muutamien yrityksien tapauksissa lähes tuplaantua.
- Osa yrityksistä on nostanut osinkoaan. Esimerkiksi Munich re:n osinko oli alunperin 7,25, mutta oli nyt keväällä jo 8,25. Nousua on tullut vajaat 14 %, minun osakemäärälläni vuodessa 15 euroa enemmän kuin alunperin. Etenkin Yhdysvaltalaisissa yrityksissä pienet osingonkorotukset ovat arkipäivää.
- Muutamat suomalaiset firmat ovat maksaneet tosi hurjia osinkoja (Fortum, Nordea). Näissä on riskiä, että osingot eivät ainakaan kasva tulevina vuosina.
Kun katsoo samaa kumulatiivisesti, huomaa, että kokonaisosinkosummani lähestyy 2500 euroa.
Onnellista tässä kuviossa on myös se, että aika paljon passiivista tuloa on vielä tulossa:
- S-osuuksien pääomankorot ovat vielä tuloillaan
- Nokia ei ole vielä maksanut osinkoaan, ennen veroja minun osakemäärälläni 132 euroa.
- Neljä kertaa vuodessa osinkoa maksavista omistuksistani vain olisikos yksi on jo maksanut toisen kvartaalin osingon. Eli miltei ¾ on vielä tuloillaan.
Näyttää siis siltä, että tänä vuonna osinkosumma nousee jonnekin 1300-1400 euron välimaastoon. Mutta katsotaan.
Loppuun iloinen toteamus. Jos tuon jakaisi kuukausitasolle, verojen jälkeenkin saisin miltei 100 euroa kuussa. Näin helpolla ja näin pienillä summilla. Eli jos olisi tarvis eikä olisi enää saumaa sijoittaa lisää, tuon verran voisi käyttää säännöllisesti myymättä mitään. Aika onnellista.
Aika onnellista. Kyllä!
VastaaPoistaTuo viimeinen toteamuksesi on itselleni juuri se asia mikä osinkosijoittamisessa houkuttelee. Vaikka verotuksen näkökulmasta osinkojen ulosmaksussa tuleekin hieman takkiin, on kuukausittaisen passiivisen cash flown kasvattaminen kyllä jotenkin hyvin palkitsevaa ja antaa pelivaraa kaikenlaisille suunnitelmille.
VastaaPoistaT. Ikiholdaaja
Olen vuoden alusta alkaen lueskellut blogiasi, joka mielestäni on mukavaa luettavaa. Ehkä siihen liittyy se että olen aika lailla samanlaisessa elämäntilanteessa kuin sinä, lukuunottamatta sitä että en ole eronnut. Ainakaan vielä. Itse olen sijoittanut vasta puoli vuotta mutta toivon että suuntani on sama kuin sinulla on ollut jo muutaman vuoden. Olen sijoittanut vain rahastoihin ja Helsingin pörssin osakkeihin.
VastaaPoistaNyt kun mainitset että olet sijoittanut ulkomaisiin osakkeisiin jotka tarjoavat 4 vuodessa osinkoja, niin mitkä yritykset tekevät näin? Mistä saat tietää ulkomaisten osakkeiden osingonmaksusta? Miten osinkojen verotus toimii ulkomaisten osakkeiden kanssa?
Pahoittelen tietämättömyyttäni ja toivon etten ihan tyhmiä kysele.
Anonyymille: Neljä kertaa vuodessa osinkoja maksavat lähinnä amerikkalaiset yritykset. Tämä on yleistymässä Suomessakin, muistaakseni Orava ja Citycon maksavat osinkoa neljännesvuosittain.
VastaaPoistaItse pidä enemmän neljä kertaa vuodessa -rytmistä. Jos osinkoja käyttäisi elämiseen, tulot olisivat tasaisempia. Lisäksi kurssi ei heilahtele niin paljoa eikä mene "spekulatiivisen" puolelle.
Tiedoa saa melko hyvin ihan vain googlaamalla. Yritys ja sitten perään että "dividend" tai "dividend dates".
"Miten osinkojen verotus toimii ulkomaisten osakkeiden kanssa?"
VastaaPoistaVastaus riippuu siitä, onko Suomella verosopimusta sen maan kanssa, josta osingot ovat peräisin. Oletan, että tässä puhutaan amerikkalaisista yrityksistä, koska ne ovat pääasiassa noita kvartaaleittain maksavia. Suomella ja Yhdysvalloilla on verosopimus, joka estää kaksinkertaisen verotuksen. Siten maksat amerikkalaisten yritysten osingoista saman verran veroa kuin suomalaisista osingoista. Yhdysvaltain verottaja pidättää ensin 15 % lähdeveroa. Suomen verottaja pidättää sitten loput (osingoista 10,5 % lisää, rahastojen tuotto-osuuksista 15 % lisää).
Erona on se, että suomalainen arvopaperivälittäjä ilmoittaa nuo tulosi automaattisesti verottajalle. Jos käytät ulkomaista arvopaperivälittäjää, tiedot eivät mene sieltä automaattisesti verottajalle, joten joudut itse ilmottamaan tulojesi ja niistä pidätettyjen lähdeverojen määrän, jotta verottaja osaa periä loppusumman oikein. Veroilmoituksen palautuksen yhteydessä siis joudut näkemään hieman enemmän vaivaa.