Ensin askel taaksepäin. Indeksirahastot ovat rahastoja joissa ei käytetä harkintaa, omistetaan vaan. Indeksirahasto voi pitää sisällään esimerkiksi 500 suurinta yhdysvaltalaista yritystä. Valintoja ei tehdä, vaan rahasto seuraa jotain indeksiä. Indeksirahaston juju ovat että ne ovat matalakuluisia, kun ei makseta harkinnasta.
Jos niitä ostaa vaikkapa samalla summalla kerran kuussa vuosien ajan, tulee saavuttaneeksi markkinoiden keskituoton miinus hallinnointikulut.
Sitten selvitykseen
Listasin kaikki löytämäni Pohjois-Amerikkaan sijoittavat indeksirahastot joita voi ostaa suomalaisten välittäjien kautta. Jos jotain puuttuu, vinkatkaa. Danske investin jätin pois kun minimisijoitus oli 250 000 euroa (laskelmissani lähdin 1000 euron vuosisijoituksesta). Aiemmin listoilla ollut Elite varainhoito jäi pois joko koska ei ole enää tarjontaa indeksipuolella, tai olisi pitänyt kirjautua asiakkaaksi niistä kuullakseen.
Jos kyseisiin rahastoihin haluaa sijoittaa, se onnistuu vain kyseisen pankin tai sijoitusyhtiön kautta. Ainut poikkeus on Handelsbankenin indeksirahastot, jota voi ostaa myös Nordnetin* kautta. Nordnetillä on muuten ihan nollakuluisia pohjoismaisia indeksirahastoja, mutta se on tarinan sivujuonne. Tulevat voittamaan perässä seuraavan eurooppalaisen vertailun.
Itse en näe että kärkipäällä on taloudellisessa mielessä eroa keskenään, siis niin paljoa että kulujen perässä kannattaisi vaihtaa välittäjää. Sen sijaan indeksisijoittamisen ja aktiivisen sijoittamisen eroihin kannattaa kyllä perehtyä.
Tuossa ohimennen laskin myös samalla kaavalla Nordean Pohjois-Amerikan kulut (joka on siis aktiivisesti hallinnoitu rahasto, ei indeksiselainen. Siellä kuluja tuli 624 euroa, eli kolminkertainen määrä tämän vertailun voittaneeseen verrattuna. Osakevalintojen tulee osua nappiin jotta saa edes tuon eron kurottua umpeen. Käytännössä olisi siis kymmenessä vuodessa hävinnyt yli 4 % kokonaissummasta kuluihin.
* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.
Yllä ovat kaikki löytämäni.
- Kulut viittaavat siihen, minkä verran hallinnointi maksaa. Tuo summa otetaan vuosittain rahastosijoituksesta, on tuottoa tai ei.
- Minimi on minimimerkintä. Esimerkkisummillani se ei vaikuta, mutta jos haluaa sijoittaa vaikka satasen kuussa, tällä on jo merkitystä.
- Merkintäpalkkio on osa joka "napataan" summasta päältä sijoitushetkellä.
- Lunastuspalkkio on edellisen serkku, joka napataan summasta pois ulosottohetkellä.
- Toinen kulut on laskelma kokonaiskuluista: Jos sijoittaisi 1000 euroa vuodessa, kurssit pysyisivät ennallaan 10 vuotta jonka jälkeen rahat ottaisi ulos, niin mitä olisi maksanut hallinnoinnista tuona aikana.
- Muuta on mukana vain, jotta pääsen toteamaan, että Seligsonin lunastuspalkkio on isompi jos ottaa rahoja ulos puolen vuoden sisällä sijoitushetkestä.
Mitä tästä tulkita
- Käytännössä kulut ovat hyvin lähillä toisiaan, niin kuin kuuluukin tietty olla. Listan top neljä on vain muutaman kympin sisällä.
- Ainoastaan OP erottuu hieman isommilla kuluillaan. Tosin lunastuspalkkiosta jotenkin katetaan myös rahaston kuluja (muotoilu oli sellainen etten sitä ymmärtänyt), eli voi olla, ettei ole ihan noin paljoa.
- Kannattaa huomioida, että useimmiten rahastot kuitenkin jotain tuottavat. Silloin kulut ovat isompia, mutta se tuskin harmittaa, sillä silloin myös tuotot ovat isompia.
Itse en näe että kärkipäällä on taloudellisessa mielessä eroa keskenään, siis niin paljoa että kulujen perässä kannattaisi vaihtaa välittäjää. Sen sijaan indeksisijoittamisen ja aktiivisen sijoittamisen eroihin kannattaa kyllä perehtyä.
Tuossa ohimennen laskin myös samalla kaavalla Nordean Pohjois-Amerikan kulut (joka on siis aktiivisesti hallinnoitu rahasto, ei indeksiselainen. Siellä kuluja tuli 624 euroa, eli kolminkertainen määrä tämän vertailun voittaneeseen verrattuna. Osakevalintojen tulee osua nappiin jotta saa edes tuon eron kurottua umpeen. Käytännössä olisi siis kymmenessä vuodessa hävinnyt yli 4 % kokonaissummasta kuluihin.
* Merkityt linkit ovat affiliate-linkkejä, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa. En kyllä vielä tiedä mitä kaikkea klikkauksen jälkeen pitää tehdä että raha vaihtaisi omistajaa.
Hyvä vertailu! Tuo EQ on kiinnostava, vaikka minimisijoitus vielä vähän rajoittaakin. Niillä näytti tosiaan olevan muitakin indeksirahastoja tarjolla.
VastaaPoistaOlet vertaillut nimenomaan indeksirahastoja, mutta olisiko vertailuun voinut ottaa mukaan myös vertailun vuoksi esimerkiksi Nordnetin kuukausisäästöohjelmassa mukana olevaa iShares Core S&P 500 ETF:ää?
VastaaPoistaKyseisen tuotteen kulut ovat seuraavat:
Hallinnointikulut: 0,07%
Minimimerkintä: 1kpl (arvo tällä hetkellä n. 197€)
Merkintäpalkkio: kuukausisäästämisen kautta 0€, muuten min. 15€ tai 0,3%
Lunastuspalkkio: min 15€ tai 0,3%
En tarkalleen tiedä millä kaavalla laskit rahastoille kulut 10 vuoden ajalta, mutta mikäli iShares Core S&P 500 merkintä tehtäisiin Nordnetin kuukausisäästön kautta, 10 vuoden kulut jäisivät alle 40€:n ja myyntikulut alle 30€:n. Kokonaiskulut olisivat näin ollen alle 70€. Ero on mielestäni melko suuri indeksirahastojen kuluihin verrattuna iShares Core S&P 500 ETF:n hyväksi.
Olen pohtinut että pitäisi tehdä myös ETF-vertailuja, mutta ongelma on, että kun on pörsseistä ostetuista papereista, niin kulut ovat (Nordnettia lukuunottamatta) aika laila samat kuin välitysmaksut.
VastaaPoistaTämän sanottuani: hyvä idea! Voisi nimittäin vertailla tiettyjä tilanteita. Tyyliin pari rahastoa versus pari tapaa ostaa samaan suuntaan sijoittavia ETF:fiä. Eli ettei tavoittelisi kaikenkattavuutta, vaan tiettyjen tilanteiden vertailua.
Kiitoksia ideasta. Näin se kollektiivi tuo iloa elämään, tai tässä tapauksessa pikemminkin hyviä ideoita joita toteuttaa.
Mutta tosiaan, seuraavaksi Eurooppa ja indeksirahastot, sitten Aasia ja kehittyät markkinat. Jossain välissä indeksirahasto versus ETF. Tässähän on työtä tehtävänä :)
Ilman etf:iä aika turhaa tehdä vertailuja... miksi ostaa rahastoja jos etf:ä saa huomattavasti halvemmalla NN:stä IMHO? ALL YOU NEED IS EUNL AND IS3N. Siihen sivuun small capeiksi superrahastoja 20% salkusta.
VastaaPoistaMinulla on työn alla vertailu jossa yritän ottaa mukaan myös ETF:fät. Niissä tosin vertailtavuus on hankalaa (= vaikuttaa myös mitä kautta hankkii), mutta muutamien esimerkkien avulla pääsee vertailemaan.
VastaaPoistaTaidanpa - yleisön epäsuorasta toiveesta - nostaa tuon "kirjoituslistan" kärkeen.
Seligsonilla mielestäni toimitaan siten, että myyntipalkkiot sijoitetaan rahastopääomaan. Eli myynistä veloitetaan sen vuoksi, ettei muut joutuisi kärsimään toisten lunastuksista. Yleensä sitten pahassa laskussa myyjiä on plajon.
VastaaPoistaETF:t on halvempia ja kulut oli aika hyvin tuossa avattu. ETF:t usein lainaa osakkeita lyhyeksi myyntiin mistä myös ETF:n omistajat saa tuottoa. Muutamien sadasosien kustannuksilla sillä alkaa olla merkitystä. Toinen vaikuttava asia spredi, joka vaikuttaa ostaessa ja myydessä. Pitkällä aika jänteellä vaikutus on vähäinen, mutta lyhyemmällä merkitystä. Kuukausi säästössä voit kärsiä kohtuullisen paljonkin spredistä. ETF hankitaan tietyn alisäilyttäjän kautta, joten siinä on omat riskinsä. Näiden pohjalta minusta suora vertailu ETF:ien ja rahastojen välillä ei ole oikein.
Hei! Otitko laskuissa huomioon, että OP jakaa bonuksia 0,25% rahastoon sijoitetuista varoista? Ei se varmasti rahastosta halvinta tee, mutta helpottaa sijoituspäätöstä jos on OPn asiakas.
VastaaPoista