Seuraa paluu yhteen kestoteemaani, voiko treffeillä puhua sijoittamisesta. Aiemmin tapahtunutta: uusi tuttavuus numero viisi totesi, että olen sijoittamisen suhteen tyypillinen mies. Tuo jäi pohdituttamaan (eikä vain minua, vilkaiskaa sarjan edellisen bloggauksen keskustelua), joten on aika palata asiaan. Koko sarja löytyy muuten täältä.
Teeman edellisestä osasta on kuukausi. Uusi tuttavuus numero viisi ei ole enää uusi tuttavuus, joten kutsukaamme häntä nimeltä tuttavuus. Terävimmät päätelköön mihin suuntaan tilanne on kehittynyt. Annan kuitenkin vihjeen jos asia meinaa jäädä vaivaamaan: hyvään.
Noh, palasimme sitten aiheeseen. Eli kun sijoitan, mikä tekee minusta tyypillisen miehen?
Tuo tuttavuuden toteamus ei viitannut piensijoittamista harrastavaan mieheen, vaan mieheen, joka haluaa rikastua. Tämä on kuulemma tyypillistä ainakin tietyissä porukoissa, puheenaiheena jossain vaiheessa iltaa. Miehillä on halu vaurastua, ja siitä ollaan valmiita puhumaan. Sen sijaan juuri sijoittaminen keinona vaurastua ei ollut se, mihin tuossa viitattiin.
Tässä mielessä tuttavuuden tulkinta on aika samansuuntainen kuin yleinen mielikuva niin kuin sen näen. Miehet harrastavat useammin sijoittamista, ja puhuvat rahasta enemmän. Naisten kesken ei kuulemma niin paljoa puhuta vastaavista, vaan mahdollinen sijoitustoiminta pyörii siinä taustalla, hiljaisuudessa. Jälkimmäisen lauseen suhteen olen täysin toisen käden tietojen varassa.
Vankkana tasa-arvon kannattajana edellämainittu on minusta epäloogista, mutta tosiasioita ei kannata kiistää (ellei ole Yhdysvaltain presidentti, jolloin sillä taktiikalla voi voittaa vaaleja). Kyllähän blogien pitäjistä miehiä on suurempi osa, ja lehdissä olevat tilastot kertovat samaa. Onko tämä kulttuurinen ominaisuus vai mikä on taustalla, sitä tiedä en.
Bonuksena olen paljastanut vähäiset kaapeista löytyvät luurankoni, kuten tämän blogin olemassaolon. Tämä tuttavuus voi halutessaan liittyä keskusteluun. Sovittiin vain, että mainitsee, että on asianomainen, eikä vain vahvan näkemyksen omaava satunnainen surffaaja.
Luonnehdinta tähänastisista aiheeseen liittyvistä keskusteluista, muuten, on että “söpöä keskustelua.”
o o o
Mainos (Eliittikumppani). Eliittikumppani siis ei liity allekirjoittaneen parinmuodostukseen, mutta ajattelin kokeilla, että generoituuko allekirjoittaneen blogista linkkejä myös deittipuolelle. Jos joku lukija olisi romantiikannälkäinen sijoituksenharrastaja (eli vähän niin kuin minä).
Rekisteröidy ilmaiseksi ja löydä kumppani, joka oikeasti sopii sinulle
* Linkki on affiliate-linkki, joiden klikkaamisesta tämän blogin ylläpitäjälle voidaan maksaa.
On kauhean epätasa-arvoista sanoa näin, mutta kyllä minä yhdyn siihen yleiseen mielialaan, joka pitää miehiä kunnianhimoisempina kuin naisia. Tietenkin aina löytyy poikkeuksia ja kunnianhimojakin on erilaisia. Tilastollisesti tavallinen peruspirkko ei tavoittele mainetta ja rahaa siinä määrin kuin peruspekka ja se käy järkeen. Naisten mielenkiinnot suuntautuvat yleensä toisaalle, hieman pienempiin asioihin. Siihen en ota kantaa, onko pienemmät asiat jotenkin vähempiarvoisia, kuin suuret suunnitelmat ja kuka on määritellyt tärkeysasteet.
VastaaPoistaMutta joo. Ihailen naisjohtajia ja urallaan eteenpäin pyrkijöitä, mutta itsestäni tuskin olisi suureksi yritysjohtajaksi, eikä mielenkiintoni riitä kasvattamaan bisneksiäni loputtomasti. Pieni puuhastelu, paljon perhe- ja vapaa-aikaa sekä mukava palkka on ihan tarpeeksi.
Minä en ehkä pidä miehiä ähtökohtaisesti kunnianhimoisempina, vaan avoimemmin kunnianhimoisempina.
VastaaPoistaTosin kunnianhimoa on monenlaista, esimerkiksi rikastuminen on minusta huono päämäärä mutta ihan hyvä väline moneen asiaan. Eli onko vaurastumista tavoitteleva kunnianhimoinen? En ole tuosta varma.
Iso asia on myös kulttuuri - mihin opetetaan jne. Esimerkiksi vauraiden sukujen lapsia opetetaan sijoittamiseen, sukupuolesta välittämättä. Jonkun toisen vanhemmat eivät tiedä asiasta sen vertaa että osaisivat asiasta edes keskustella.
Jos miettii kuinka lyhyen aikaa naisilla on ollut mahdollisuus kouluttautua, käydä töissä ja hallita omaisuuttaan, niin ei taida olla ihme että aikamoiselta takamatkalta tullaan tässä suhteessa.
VastaaPoistaTähän liittyy yksi asia, joka on perintöä vuosimiljoonien biologisesta evoluutiosta, eikä liene aivan yksinomaan pelkkää kulttuurin ylläpitämää rakennetta. Tosin se, miten kulttuurin osuus mitataan, onkin jo epätriviaalia.
VastaaPoistaVäitän silti, että miehille keskimäärin jo hormonitoimintakin ohjaa jonkin verran enemmän riskinottoon ja näyttämisen haluun. Nuorella iällä enemmän kuin seniorina ja perheenisänä. Mihin tämä johtaa, niin sitä on vaikea erottaa kulttuurista.
Mutta ihmislajin historiassa syntynyt työnjako metsästäviin miehiin ja keräilytaloutta toteuttaviin naisiin näyttää vaikuttavan yhä sijoitus- ja uhkapelitaipumuksiin. Samalla selittyvät myös naisten keskimäärin hyvät puolet sijoittajina: tyhmä riskin hakeminen isojen voittojen keräämiseksi ei tule naisilla ainakaan suoraan hormoneista.
Selvennys vielä: mitään aihetta epätasa-arvoon tämä ei tietenkään kenellekäään anna, ja epätasa-arvoistavat kulttuurin piirteet olisi tietenkin hyvä tunnistaa ja pyrkiä niistä parhaiksi katsotuilla tavoilla eroon.
Mielenkiintoinen kirjoitus. Itsekin olen miettinyt samoja asioita monesti. Miksi rahasta tai sijoittamisesta puhuminen koetaan tabuna? Syitä on varmaan monia; ei ehkä haluta kerskailla, pelätään omaa tietämättömyyttä.
VastaaPoistaOttamatta sen enempää kantaa miesten ja naisten välisiin eroihin sijoittajina, syyt sille, miksi ihminen ei sijoita tai kokee kyseisen aihepiirin itselleen vieraana, ovat varmastikin aika lailla samoja sekä miesten että naisten kohdalla; sijoitettavan pääoman puute, osakemarkkinat koetaan epävakaina, sijoittaminen vaatii sijoittajalta tietämystä ja vaivannäköä. Moni ei myöskään ole halukas laittamaan säästöjään sivuun 5-10 vuodeksi, mikä on osakesijoittamisen kohdalla yleensä suositeltava sijoitushorisontti.
Toki sijoittamista on muunkinlaista kuin pelkästään osakesijoittaminen. Useimmille ihmisille ensimmäinen sijoitus on yleensä oman kodin ostaminen. Tätäkään ei kuitenkaan aina mielletä sijoittamisena vaan oman kodin ostamisena…
Minulla - luulisin - juuri tietämysen ja osin ajan puute lykkäsi "tosiasiallista" sijoittamisen harrastamista kenties kymmenellä vuodella. Jos on tunne ettei tieä mitä tekee, niin ei siihen ainakaan rahaa halua sitoa...
VastaaPoistaTietty nuo ollaanko valmiina säästämään pitkäaikaisesti -pointit ovat sitten toinen suunta, relevantti sekin.
Pitkässä juoksussa olisi hyvä, että talouselämän toimintaa avattaisiin koulussa nykyistä enemmän. Tyyliin mitä on osake ja mikä rahasto, ja miten voi sijoittaa pienilläkin summilla jne.
Täytyy kompata aikaisempia kirjoittajia: miehet ovat keskimäärin riskihakuisempia ja halu rikastua/menestyä on suurempi kuin naisilla. Biologiasta kai nämä asiat viime kädessä saavat voimansa. (Tämä näkemys ei perustu tieteellisiin tutkimuksiin, vaan arkipäivän havaintoihin elämän varrelta.)
VastaaPoistaOsakesijoittamisessa naiset pärjäisivät hyvin, jos vain älyäisivät sijoittaa. :) Suomessa sijoitustietämys on yleensäkin surkealla tasolla.
Meillä kotona ainakin itse olen riskihakuisempi sijoittaja ja tyttöystäväni on tilillämakuuttaja/asuntosijoittaja :) Indeksirahastot ovat meillä tulleet myös uutena juttuna mukaan.
VastaaPoistaMinä olen riskihakuisempoi kuin puoliso, arvonvaihtelut ei kirpaise ja vaikka vatvon kaikkea muuta elämässä, osto- ja myyntipäätökset teen kerran ja napakasti. Mutta koen kyllä olevani vähän "outo nainen" siinä suhteessa, muitakin tällaisia on, mutta esim. tunnustelen uusien ystävättärien kanssa tarkkaan, viitsiikö sijoitusharrastuksesta (no ei ole edes harrastus kun tylsästi indekseihin sijoittaa) keskustella sen tarkemmin. Jostain syystä nuorehkon naisimmeisen tuntuu olevan hyväksyttävämpää käyttää rahansa ripsenpidennyksiin ja bilematkoihin kuin sijoittamiseen. Ja edelleen korostan että riippuen seurasta, mutta perustelematon tuntuma on että säätäväinen sijoituksiaan miettivä nainen on monen mielestä vähän kylmä.
VastaaPoistaItse en puhuisi treffeillä sijoittamisesta, vaikka olenkin melko varakas tai ehkä juuri tästä syystä. Nykyisen puolison kanssa asiat käytiin läpi siinä vaiheessa, kun alkoi puhe siitä, että muutettaisiin yhteen. Toki olin huomannu, että ei puoliso ihan leväperäinen ole rahojensa kanssa. Voisin toki kiinnostuneen henkilön kanssa yleisellä tasolla puhua sijoittamisesta treffeillä, mutta en kertoisi omasta tilanteestani juuri mitään. Pidän mielummin oman varakuuteni omana tietonani, koska on ollut kokemuksia siitä, että vieraiden ihmisten suhtautuminen muuttuu, jos he tietävät siitä. Parin huonon kokemuksen jälkeen olen päättänyt etten juurikaan asiasta mainitse, jollei kyse ole läheisestä ystävästä tai puolisosta.
VastaaPoistaEn osaa sanoa miesten sijoitusintohimoista mutta olin lukenut blogiasi ja kävin toisilla treffeillä miehen kanssa, joka oli halunnut alleviivata minulle tulojaan. Aloitin sitten rohkeana keskustelun talousasioista, koska ajattelin että itseäni paljon enemmän tienaavan kanssa voisi käydä älyllistä keskustelua rahankäytöstä. Täytyy sanoa, että oli pieni pettymys, että hän kertoi käyttävänsä kaikki rahansa. Elän itse kuvitelmassa, että minulla ei ole säästöjä ja sijoituksia koska olen opiskelija -nyt siirtyessäni työelämän palkkalistoille koen että aikuisena pystyy kontrolloimaan ostovimmojansa ja mielihalujansa ja miettimään järkevää rahapolitiikkaa. Siksi minä ainakin arvostaisin jos joku on varojensa sijoittanut ja haluaa niistä yleismalkallisesti keskustella -jokseenkin vielä minulta ei saa fiksuja vasta-argumentteja :)
VastaaPoistaOlen miehenä yrittänyt keskustella aina välillä sijoittamisesta molempaa sukupuolta olevien kavereiden ja tuttujen kanssa. Joskus varovaisesti, joskus vähemmän varovaisesti. Oma näppituntuma on se, ettei naisia jaksa kiinnostaa pörssi, koska se koetaan maskuliiniseksi ja on lukuja ja numeroita ja laskemista, eivätkä ne ole naisten alaa perinteisessä mielessä. Älkääkä nyt sanoko, että kyllä se ja se nainen on matikkanero. Se ei ole pointtina tässä. Toisaalta tutkimusten mukaan naiset pärjäävät sijoittamisessa paremmin, koska eivät höntyile. Rauhallisuus on siis etu sijoittamisessa. Sanoisin ehkä, että naiset kokevat pörssin riskisenä ja epävarmana, vaikka se onkin jotain aivan muuta, eivätkä omana kotikenttänään, kuten vaikka asunnon omistamisen ja sen lainan lyhentämisen. Miehet ovat taas tottuneempia tekemään päätöksiä ja ottamaan ohjat, joten osakkeen valinta ei tunnu niin vieraalta ajatukselta. Kyllä varmasti miehiä noin ylipäätään kiinnostaa myös talousuutisointi ja naisia esimerkiksi kulttuuri tai viihde.
VastaaPoistaPointseja kuitenkin hyvästä yrityksestä :)
VastaaPoistaRaha voi olla ongelmallinen keskustelunaihe vaiheessa, jossa on kyse vielä hyvin uudesta tuttavuudesta ja "yritetään tehdä vaikutusta." Toinen asia on sitten, että miksi pitää yrittää tehdä vaikutusta. Mutta se onkin toinen pohdinta sitten se.
Edellinen oli siis kummalliselle nimimerkille pari kohtaa ylöspäin. Kommentti kirjautui väärään kohtaan keskustelua...
VastaaPoista