Vanhin lapseni muutti pois kotoa. Se tarkoittaa, että kotonani asustaa itseni lisäksi enää kaksi alakouluikäistä. Sen lisäksi että sielua riipaisi, kotiin tuli väljyyttä, ja huonevenkslailuiden myötä saadaan ehkä sekä tavarat järjestykseen että pääsee turhasta eroon. Toivottavasti.
Kun täysi-ikäinen muutti pois, voisi luulla, että menot pienenevät. Usein varmaan juuri näin, mutta tässä tapauksessa pienenevät tulotkin. Esikoinen on saanut erinäisiä tukia, jonka seurauksena on taloudellisesti “lähes tuonut mitä on vienyt.”
Otan tämän kuitenkin tilaisuutena minimalisoida kulujani. Minulla on tapana ostaa kaikenmoista voisiko sanoa puutteellisella harkinnalla. Sinällään tarpeellisia asioita kuten vaikka vatupassin. Mutta kun minulla oli jo jossain kotona vatupassi - en vain tiedä missä. Tarvitsinko sitten Lidlin kolmea uutta vatupassia yhdessä paketissa?
Ymmärtänette pointin: tarvitse vatupasseja, mutta riittää, että on yksi kotona ja toinen mökillä. En tarvitse kolmatta tai neljättä vatupassia. Nyt niitä on uskoakseni neljä tai viisi.
Ensimmäisenä olen ryhtynyt pohtimaan ruokamenoja.
Olen omasta mielestäni säästäväinen kaupassakävijä. Katselen vähän mistä kaupasta maitoni ostan. Suosin Pirkkaa ja vastaavia, eli en maksa brändistä. Sinällään siis en huikentele kaupassa käydessä. Mutta parannettavaa on.
Ei ruokaa roskiin
Minua pännii ruuan heittäminen roskiin. Jokin on unohtunut jääkaapin perukoille, tai teen ruokaa liikaa enkä tajua pakastaa. Tai ei syödä jämiä pois jne. Tämä on enemmän ekologista harmitusta, mutta onhan syömätön ruoka myös taloudellinen kuluerä.
Pitäisi siis opetella pitämään jääkaappi ja pakastin siistinä. Sottainen jääkaappi merkitsee sitä, että asioita unohtuu. Mitä pelkistetympi on jääkaappi, sen varmemmin kaikki tulee syötyä eikä osta tuplia. Sama pätee pakastimeen.
Täsmäkokkausta
Kokkaan joko kolmen hengen verran, tai sitten tupla-annoksen suunnitelmalla miten se loppu syödään (töihin, seuraavana päivänä tai pakasteeseen).
Peruskamaa lautaselle
Porkkana on hieno juures josta perheessä pidetään. Lisäksi perusruokien syöminen on usein sekä terveellistä, ekologista että halpaa. Erilaiset keitot ovat helppoja ruokia, joiden suhteen voisin oppia paremmaksi kokiksi.
Parempaa suunnitelmallisuutta
Tässä olen parantanut, mutta parannan vielä lisää. Kun on etukäteen tiedossa mitä arki-iltaisin kokkaa, niin voi ostaa kaiken valmiiksi etukäteen. Ei tule turhia kaupassakäyntejä.
Edellisestä johtaen: harvemmin kauppaan. Kaupassakäynnin tiheys korreloi minulla käytettyjen eurojen kanssa. Mitä harvemmin kaupassa käyn (ja vielä halvassa sellaisessa), sitä pienemmät menot.
Seurantaa lokakuussa?
Tämäkin kirjoitus perustuu fiiliksiin. En tiedä paljonko Lidliin ja S-Markettiin euroja menee. Harkitsen että joskos seuraisi vaikka lokakuun menoja.
o o o
Yhteenvetona: Kun ruokamenot eivät ole kovinkaan isot, ei siitä voi suunnattomasti säästää. Mutta ruoka jos mikä on suunta jossa voi säästää ilman, että mikään muuttuu. Roskiin heitetty ruoka on täysin turhaa.
Perheen talous -sarjassa avaan miltei yksinhuoltajan arkea talousvinkkelistä. Miten säästää? Miten toimin? Missä voisi parantaa?
Minäkin tein säästösyyskuun juurikin sen takia että saan ruuan kuukausikustannukset selviksi. Laskelma vielä tekemättä, mutta ainakin tieto kustannuksista tulee selväksi. Itse en halua ruuasta kovasti säästää, koska minä en ole `maailman paras kokki`, joten uskon että silloin meillä heikkenisi myös ruuan laatu (määrä). Vähän viitseliäisyyttä, niin eihän se noin menisi. Minulle ruuan säästökuukaudessa idea on kyös terveellisyydessä. Jos yritän ostaa ruokaa niin että seuraan kustannuksia, voi olla että kun mietin enemmän mitä teen, niin ruuasta tulee terveellisempää. Ruoka on kyllä kiva nautinto. Ja ruokailu kivaa koko perheelle.
VastaaPoistaOlen huomannut, että tiettyyn rajaan asti säästäminen ja terveellinen ruokavalio on sama asia. Perusterveellistä elintarvikkeet eivät paljoa maksa.
PoistaJonkin rajan kun ylittää, niin sitten ei ole enää noin.
Mukava kuulla perheen arkitalousasioita myös miehen kirjoittamana! Tuntuu, että tämä vastuu jää aina naiselle. Pahimmillaan siten, että nainen myös ostaa ja maksaa nämä samalla kun mies liihottelee oman varallisuutensa kanssa jossain sfääreissä :D.. Meillä ainakin on vähän kulttuurisistakin syistä siten, että mies ei niin osaa näitä kotitalousjuttuja.
VastaaPoistaEi se nyt ihan noin mene. Jo ennen eroa taisin kantaa päävastuun arjen kuvioista, nyt tietysti miltei tyystin.
PoistaItse olen ollut vähän niin kuin ”ylätasanne-arvoinen.” Kun eksä oli kotona ja minä töissä, yritin silti hoitaa puolet kotitöistä. Meni jo vähän itsensä uuvuttamis suuntaan.
Edistyksellistä, mukava kuulla! :)
PoistaYlitasanne = ylitasa-arvoinen. iPadin autocorrect.
PoistaJuu, edistyksellistä kyllä. Tosin voi kiepsahtaa myös toiseen suuntaan. Hoidin sitten työtä ja kotia, "miesten töitä" ja puoliksi naistenkin :)