Miksi kauppakeskusten kuolema ei pelota minua (sijoittajana)?

Yhdestä viime vuoden lopun ostoksesta en näemmä ole muistanut raportoida. Se sai minut pohtimaan laajemmin kauppakeskusten tilannetta. Mutta hoidetaan ensin faktat alta pois. Väliviikolla ostin hieman lisää Cityconia: yhteensä sata osaketta hintaan 1,648 euroa kappaleelta.

Perussyy oli se, että kurssi oli taas tippunut. Olen laatinut rajat milloin lisää ostan, ja sitä suunnitelmaa noudatan enkä kysele fiiliksiäni aina kun olen painamassa osta-nappulaa. Mutta taustalla on isompikin päättelyketju, jonka avaan alla. Aiemminkin olen tätä sivunnut, nyt menen ehkä vähän pidemmälle pohdinnoissa.

Kauppakeskukset - ja siten kauppakeskuksia omistavat yritykset kuten Citycon - ovat jos nyt eivät myrskyssä niin tuntuvassa aallokossa. Verkkokaupan osuus myydyistä tuotteista kasvaa. Muutos näkyy myös Suomessa: tovi sitten BR-lelut meni konkurssiin.

Lisäksi epäilen, että tavaroiden ostamisesta siirrytään vähemmän konkreettisten tavaroiden ostamiseen. Lapset saavat joululahjaksi rahaa Playstation-tilille, lelujen sijaan. Näkyy ainakin minun perheessäni, tosin voi liittyä myös lasten vanhenemiseen. Iäkkäitä ovat jo, kaikki koulussa ja kaikkea.

Olisi monia syitä miksi vältellä Cityconia, miksi sitten ostan lisää?

(1) Hinta on jo matala. P/E ei nyt paljoa kerro REITtien maailmasta, mutta katsoo miten katsoo, niin Cityconin arvo on tippunut edellämainituista syistä. Jos ostaa osaketta jonka kurssi on jo tippunut kun tulevaisuutta epäillään, on epätodennäköisempää, että kurssi tippuisi kun yrityksen tulevaisuutta ryhdyttäisiin epäilemään.

(2) Osinkotuotta on hyvällä tolalla. Osinkoa ei kannata liikaa tuijottaa, mutta vähän huomaan silti tuijottavani. Kun tulee ihan kivasti euroja tilille kun kuitenkin kaupoissa käydään ja kassavirtaa syntyy, niin kiva.

(3) Cityconilla on periaatteessa järkevä strategia. Yhtiö pyrkii eroon syrjäisemmistä tiloistaan, ja pyrkii satsaamaan kasvukeskuksiin hyville paikoille, tyyliin ratojen varteen jne. Toiminta-alue on pääosin vakaat pohjoismaat, joten suurta yhteiskuntariskiä ei ole.

(4) Vaikka kauppojen osuus pieninisi, niin muita tulee tilalle. Esimerkiksi vastikää laajennetussa Isossa Omenassa toimii entistä isompi elokuvateatteri, Espoon kaupungin palvelukeskittymä kirjastoineen, terveysasemia ja sensemmoista.

Kun tähän lisää ravintoloiden suuren määrän, niin painopiste on liukunut asioiden hoitamisen ja viihtymisen suuntaan. Mutta tilojen omistajalle lienee aika sama miksi saa tiloja vuokrattua, kunhan saa.

(5) Myös kasvokkaista tapaamista kaivataan. Esimerkiksi Ikea pyrkii (tosin aina omiin tiloihin) kaupunkien keskustoihin, ja pyrkii luomaan mallia jossa myymälässä testataan ja sovitaan, mutta logistiikka tuo tavarat suoraan kotiin. Eli myymälällä ja asioinnilla on roolia, mutta enemmän koordinaatiomielessä.

Edellinen johtaa siihen, että tarvitaan edelleen "lippulaivamyymälöitä". Ne ovat kyllä pienempiä, mutta niitä silti on.

(6) Uutta voi tulla tilalle. Aiemmin oli uutta ja jännää kun kauppakeskuksissa alkoi olla keilahalleja ja elokuvateattereita. Viime vuosien uutuuksia ovat esimerkiksi pakohuoneet. Tilaa tarvitaan. Niin kauan kun sitä halutaan kauppakeskuksista, Citycon lähettää minulle osinkoja.

o o o

Näen kauppakeskukset entisen ajan torin korvikkeina. Kyllä tiloja, missä tavataan, tarvitaan. Se, mitä niissä tiloissa tehdään, on toinen juttu. Voi olla, että bisnes hiipuu, mutta sinällään ydintarve tilalle on ja pysyy.

Ylläreitä voi tulla. 3D-printtaus voi pikku hiljaa muuttaa kaupan alaa samoin kuin verkkokauppa on jo muuttanut. Jos R-Kioskin tilalla tulee korttelin printtausasema, niin Prismat ja Citymarketit alkavat myös olla ahtaalla.

Loppuun nippelitietoa. Omistan nyt 0,00013 prosenttia Cityconista. Aiempia Citycon-bloggauksiani löytyy muuten täältä.