Katsos katsos. Kenties mehevin bloggausaiheeni viime ajoilta on jäänyt kirjoitusideoiden unholaan. Tuossa pari vuotta sitten aloitin sarjan voiko töissä puhua sijoittamisesta. Kyllä voi, olen puhunut. Tosin varoen ja vähän valikoiden.
Noh, oivalsin tuossa puolitoista vuotta sitten, että eräs (nyttemmin hiljentynyt) sijoitusbloggaaja on myöskin työkaveri. Itseäni nuorempi ja fiksumpi nainen. Varovaisesti asian tarkistin, eikä asiasta pahemmin puhuttu, kunnes...
Tuossa runsas vuosi sitten pikkujouluissa satuttiin siiderit kädessä saman korona-pelin ääreen. Siinä oli kaksi jännää ulottuvuutta.
- Ensinnäkin se, että pelasin ensimmäisen kerran vuosikymmeniin koronaa. Se oli yllävän kiva peli.
- Toisekseen se, että pääsi pikkujoulujen tiimellyksessä keskustelemaan sijoittamisesta.
Oma Healtcare Investors oli ainakin yksi yhteinen omistus. Siinä sitten pohdittiin myös metsäyhtiöiden potentiaalisesti kirkasta tulevaisuutta, ja yleisemmin sijoittamista. Ainakin nyt sitä, että mikä siinä on niin hankalaa että monet välttävät sijoittamisen aloittamista, vaikka olisi euroja ja kykyä oppia.
Keskustelun tarkemmat yksityiskohdat ovat jo jääneet mennesyyden sumuiseen syleilyyn. Mutta kivaa oli.
Kiva kun oli kivaa :) Sijoittamisesta keskusteleminen on aina mukavaa.
VastaaPoistaItsekin tunnistin erään tuttuni sijoitusbloggaajaksi juuri pari viikkoa sitten. Heti ensimmäisen postauksen luettua tuli sellainen kutina, että tunnen kirjoittajan ja oikeaan osuin. Sekä sijoittaminen että bloggaaminen taitavat kummatkin olla aika yllättävän yleisiä harrastuksia.
VastaaPoistaSe on jännä, miten sijoittamista pidetään syntisenä puuhana kuin seksiä aikoinaan. Talouselämässä oli hyvä juttu naissijoittajista, ja varsinkin naiset ovat tulleet ryminällä peliin mukaan, mikä on hyvä asia, sillä sijoittamisen demonisointi saadaan ehkä loppumaan..
VastaaPoistahttps://miesnurkka.blogspot.com/