Tämä selittyy osin sillä, että nappasin 750 euroa sijoitustileiltä muuhun käyttöön. Lähes saman verran tuli varallisuuden arvonlaskua.
Tässä on sitten kuva sijoiteuista euroista, ja arvonmuutoksesta. Miinusta tuli sen mitä nyt yllä kuvasin
Muutin muuten tätä kuviota viime kerrasta. Edelliset palkit ovat aina vuosineljänneksien keskiarvoja, aina viimeisiin kuukausin asti. Sitä kautta "ääripäät tasoittuvat".
Sitten mennään nyyhkyosioon. Tässä on kuva allekirjoittaneen kokonaisvarallisuudesta. Kokonaisuvarallisuus painui alle puoleen miljoonaan (497650 euroa), käytyään viime kuussa jo tuon haamurajan yläpuolella.
Velat pienenivät normaaliin tapaan runsaat 700 euroa. Nämä kaksi ynnättynä yhteen tarkoittavat sitä, että velaton varallisuuteni tippui päälle 3500 eurolla, 302 500 euroon.
Viimeisenä katsaus kokonaisvarallisuuden muutokseen. Takkiin tuli tässä kuussa sellaiset vajaat 3700 euroa - eli aika sama summa jonka poimin keittiöremonttiin sijoitustililtä.
o o o
No niin, tässä sitä ollaan. Köyhyys on kulman takana, kun tulee hetken verran miinusta. Mutta ei siinä kaikki, tämän kuukauden puolella olen käynyt kaivelemassa sijoitustileiltä toiset 3000 euroa. Eli sama laatikonkaivelutahtä kestää vielä ainakin tämän kuukauden.
Lopuksi pitää vähän irroitella. Vaikka muutama tonni nyt tulee miinusta, niin en nyt ihan köyhyysrajaa lähesty. Palkka edelleen juoksee, ja sijoitukset tuottavat.
Puoliso opiskelee muun tekemisen ohessa yhteiskuntatieteitä, ja yhdessä sovitusti (eli pakotetusti) totean, että marxilaisen teorian mukaan kuulun omistavaan luokkaan. Että olen hyvätuloinen ja hyväosainen, ja kuulun vielä kulttuurielittiinkin.
Noinhan se on, ei auta kieltää.
Mitä sitä nyt nyyhkyttää.
VastaaPoistaOtat pankista satatonnia lisää lainaa niin kokonaisvarallisuutesi nousee melkein 600k e hujakoille!!
Ai että kun rahan tekeminen on helppoa!
Osinkopottisi on verojen jälkeen yli 2000 euroa vuosi?
VastaaPoistaItse tähtään 2400 euron paikkeille seuraavaksi eli noin 200/kk, mutta ei taida vielä tänä vuonna siihen yltää.
Osinkopotti oli tosiaan viime vuonna hiukan päälle 2000 euroa: https://www.herkuillepersopiensijoittaja.com/2020/01/vuoden-2019-osinkokatsaus-paalle-2000.html
PoistaTänä vuonna voi jäädä vähän alle, kun realisoin vähän sijoituksia (= uusi keittiö) ja Nokia ei maksa osinkoja.
Kokonaisvarallisuus. Eikös se ole varat miinus velat?
VastaaPoistaMinä olen ollut siinä luulossa, että se on reaalivarallisuus. Mutta voi olla koulukuntaeroja.
PoistaEthän sinä tarvitse kuin 2500€ pikavipin, niin taas on omaisuuden määrä puoli milliä.
VastaaPoistaYleisesti: heh heh. Ymmärrän kyllä vinoilun idean, "lainalla varallisuus kasvaisi". Mutta varat miinus velat on käsittääkseni virallisesti reaalivarallisuus.
VastaaPoistaPikkaisen kuitenkin puolustan itseäni. Minulla on samassa graafissa sekä kaikki varallisuus, velat ja velaton varallisuus. Ei se nyt mitenkään erityisen harhaanjohtavaa voi olla.
Mutta kysymys: miksi tulisi kutsua varallisuutta jossa ovat velat mukana? Se ei siis ole kokonaisuusvarallisuus. Mitä se sitten on? Ensi kuun vaihteessa voin sitten käyttää - yleisön pyynnöstä - uutta termiä.
Ja mieluusti jokin kohtuullinen termi, kiitoksia. Otsikossa ei oikein toimi "varallisuus siten, että velalla hankittu varallisuus lasketaan mukaan."
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ihan hyvin voidaan lainata yritystermistöstä netto- ja bruttovarallisuutta käyttäen samaa periaattetta, eli nettovarallisuudessa ei ole velkoja huomioitu ja bruttovarallisuudessa on velat mukana.
PoistaHenkilökohtaisen bruttovarallisuuden tulkinnassa ei vieraalla pääomalla ole oikeastaan muuta virkaa (lukujen tulkinnan mielessä!), kuin paljonko vieraalla pääomalla saadaan vuodessa aikaiseksi;
1. Säästöjä (esim. asuuko vuokralla vai omistusasuminen)
2. Nettotuloja (sijoituksien tulot - verot - lainankorot)
Kuten myös yritysten tilinpäätösanalyysissä on gearingilla tärkeässä roolissa, sama pätee henkilökohtaisessa varallisuuslaskennassa -> Korollista velkaa ei saisi olla liikaa kassavarojen maksukykyyn nähden.
Korkojen ollessa alhaalla on hyvin houkuttelevaa ottaa "ilmaista velkaa", sitten ei ole taas mukavaa kun EKP:lla on munaa nostaa korkotasot terveelle tasolle, antaa parin etelä-eurooppalaisen valtion tehdä konkurssin samalla puolittaen euron ostovoiman :]
Hyvä tarkennus. Ryhdyn käyttämään termejä brutto- ja nettovarallisuuksia. Yleensä yritän käyttää "kansankielisempiä" termejä, mutta tässä kohden ne ovat myös harhaanjohtavia.
PoistaPuollan kyllä myös vieraan pääoman huomioimista graafeissa. Yritän seurata mahdollisimman tarkasti kaikkia varallisuuteni eri suuntia, joten olisi outoa sivuuttaa tuo.
Plus kuka tahansa voisi velan ja velattoman varallisuuden yhdistelmästä laskea sen kolmannen viivan, ja se minulla on samassa excelissä kuitenkin.
Mä en usko että sellaiselle varallisuudelle, missä on velat mukana, löytyy termiä. Se kun ei ole SINUN varallisuuttasi vaan jonkun muun, yleensä pankin. Jos mietit vaikka kirjanpitoa ja tasetta. Siinäkään näitä luokkia ei ikinä yhdistetä. On vastaavaa ja vastattavaa, ei niiden yhdistelmää.
VastaaPoistaTässä vasta-argumentti. Kyllähän yritykset kertovat koko liikevaihdon, eivätkä vain voittoa. Noin niin kuin esimerkkinä. Siinä mielessä tuo bruttovarallisuus on asia, jota myös kannattaa seurata.
PoistaEi nyt tietty ainoana muuttujana. Mutta jos seuraan velan määrää ja velatonta varallisuutta, niin miksen näyttäisi sitä kolmatta viivaa samassa kuvassa. Sen kuitenkin voi vaikka laskea noiden kahden muun viivan tiedoilla.
Veroilmoitus tuli tehtyä, kiitos kirjanpitäjän. Varallisuus 490 000€, velat 5100€, sijoituksen tuotto 45€ kun vasta aloitin pienehköllä varoilla.
VastaaPoistaNettovarallisuus - eli varat miinus velat - on se, minkä kehittymistä haluat seurata. Eli ei reaalivarallisuus, vaan nettovarallisuus. Sen lisäksi kannattaa seurata sijoitusvarallisuutta (sitäkin mahdollisen sijoitusvelan vähentämisen jälkeen). Sijoitusvarallisuus on se erä, mikä tuo passiivista tuloa, jonka avulla voi saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden tai vapauden.
VastaaPoistaSiinä, että seuraa varallisuutta, josta ei ole vähennetty velan osuutta, on - anteeksi nyt vaan - täysin järjetöntä. Asiaa voi ajatella yksinkertaisen esimerkin kautta: Tammikuun viimeisenä päivänä opiskelijan pankkitilin saldo näyttää 3 euroa. Sijoituksia tai mitään muutakaan omaisuutta ei ole. Opiskelija ottaa 2000 euron pikavipin ja viettää baarissa kostean illan tarjoten koko illan kavereilleen. Kello lyö 00:00 ja opiskelija päivittää laskelmansa varallisuudesta. Mobiilipankki näyttää, että tilillä on vielä 638 euroa. Jee! Hänellä on enemmän rahaa kuin vielä saman päivän aamuna, jolloin saldo oli vain 3 euroa. Tosin päivän aikana on kertynyt velkaa 2000 euroa, joten itse asiassa nyt ollaan miinuksella 1362 euroa. Mutta ei se mitään, kun tilillä on yli 600 euroa rahaa.
Velka ei ole varallisuutta, vaan VELKAA!
P.S. Graafissasi velat näkyvät nollan yläpuolella eli positiivisina. Todellisuudessa velka on negatiivista varallisuutta, eli edessä pitää olla miinus-merkki, jolloin käyrä on nollan alapuolella.
Tästäpäs syntyi keskustelua :) Ryhdyn jatkossa käyttämään termejä brutto- ja nettovarallisuus. Siitä tuskin tulee sekaannusta.
PoistaYmmärrän kyllä velan roolin, 90-luvun laman nuoria olen ja kaikkea. Mutta itse pidän tärkeänä seurata myös "koko pakettia". Esimerkiksi mökin lainanlyhennykset tietävät menoja, toisaalta mökki tuottaa vuokratuloja. Jos sivuuttaisin velan tuoman "vivun", niin toimintani näyttäisi epärealistisen tuottoisalta.
Tuohon velkamääräjuttuun. Joskus vuosia sitten minulla oli graafi niin, että velka oli miinusta. Siitä tuli runsaasti kommentteja blogiin, että negaatiovelkaa ei ole (se olisi silloin varallisuutta).
PoistaJoten pidän tuon varmaan tuossa muodossa, osin jo siksi, että graafin skaala pysyy suppeampana.
Velka on miinusta ja siksi sen tulisi olla visuaalisesti origon ala- eikä yläpuolella :)
PoistaKaikista selkein sekä tarkoituksenmukaisin kuvaaja on sellainen missä ylimmäinen kuvaaja on sijoitus/muu varallisuus, velka sitten origon alapuolella ja keskellä nettovarallisuus.