Ensimmäisenä katsotaan kuvaa sijoittamistani euroista, ja sijoitusvarallisuuteni määrästä. Kuten näkyy, kurssi on alaspäin. Oikeastaan kyseessä on "tuplaisku".
Ensinnäkin kävin viemässä sijoitustililtäni 3250 euroa. Kyse oli käytännössä keittiöremontista, jonka kaikki laskut on nyt onneksi maksettu. Nappasin eurot sekä säästö- että sijoitustileiltäni, en siis mitään tätä varten myynyt pois.
Toinen vaikuttava tekijä on tietty pörssin notkahtaminen. Koko alkuvuosi on ollut matalalentoa, mutta viimeinen viikko oli jo pudotusta. Käytännössä sijoitusvarallisuudestani suli helmikuussa 9430 euroa, jonkin verran päälle 10 %.
Lisäksi summat ovat euromäärissä kasvaneet - joka mahdollistaa isommat nousut ja tiputukset.
Mutta miinuksella silti. Merkillepantavaa muuten on, että punainen palkki on ollut minulla lähes yhtä iso myös loka- ja joulukuissa 2018 sekä toukokuussa 2019. On niitä miinusmerkkisiä kuukausia tullut viime aikoina muutoinkin - ainakin minulle.
Tässä on sitten graafi kokonaisvarallisuudestani. Sain viime kerralla noottia termeistä ja ylipäätänsä siitä, että laitan liikaa painoa bruttovarallisuudelle ("lainaa satatonnia niin olet heti satatonnia rikkaampi!"). Noh, nyt olen maltillinen. Termit ovat brutto ja netto, ja netto on se relevantein.
Ja kyllä, takkiin tuli silläkin rintamalla. Nettovarallisuuteni on nyt 291 300 euroa. Kuukautta aiemmin summa oli 302 400, eli hieman yli 11 000 euroa takapakkia. Ja jos muistelee vielä vuodenvaihteen tilannetta, niin silloin varallisuutta oli minulla 306 200 euroa. Nyyh nyyh. Virta tuo ja virta vie.
Tässä on sitten varallisuuden muutos eriteltynä. Graafi alkaa mennä sekavaksi, katson pitäisikö minun tehdä tännekin kolmen kuukauden keskiarvoja menneestä. Tai vaikka vuoden keskiarvoja.
Sijoitusvarallisuuden muutos tulikin jo mainittua. Säästötililtäkin kaivoin euroja, joten alkaa nollan alapuolella olemaan painoa. Lainat nyt lyhenivät entiseen malliin runsaalla 750 eurolla.
o o o
Siinä graafeja. Kohtalaisen tuntuva notkahdut on antanut minulle tilaisuuden miettiä miltä tämä tuntuu.
Ensinnäkin, tuntuu ikävältä. Muttei yhtään niin ikävältä kuin joskus vuosia sitten kun notkahti. Silloin seurasin varmaan tunnin välein, että joko käyrät kääntyvät ylöspäin.
Nyt pikemminkin vain tunnen hiljaista apeutta sisälläni, ja elelen normaalisti. Perjantaina yllätyin siitä, että lasku edelleen jatkui, jostain kymmenen uutisten indeksilistauksesta. Ei ollut ehtinyt asiaa miettimään päivän aikana.
Toisekseen, pidän katseen tilastoissa. Kyllä, sijoitusvarallisuudestani hävisi miltei kymppitonni. Päädyin siis samalle tasolle kuin viime vuoden huhti-toukokuussa. Silloin minulla oli noin samoja määriä sijoitusvarallisuutta. Elämä oli silloinkin hyvää ja sijoitusvarallisuutta oli ihan mukavasti.
Jännää, miten sen menettäminen, mitä jo on, tuntuu enemmän kuin jonkin kuvitteellisen, jota vielä ei ole.
Kolmannekseen, rahan ottaminen pois sijoitustileiltä vaikuttaa sijoitusvarallisuuteen. Kun otan vertailukohdaksi toukokuun 2019, niin sen jälkeen olen ensin lisännyt euroja sijoitustileille 5250 euroa, ja sitten vuodenvaihteessa ja jälkeen olen käynyt nappaisemassa sieltä 7250 euroa. Eli pari tonnia tuosta tippumisesta on ihan omien tassujeni tekosia.
Ja kääntäen, jos nuo eurot olisivat edelleen sijoitustilillä, niin nyt ostaisin varmaan vielä enemmän uusia osakkeita. Näin ne omat teot vaikuttavat.
o o o
Miten sitten tästä eteenpäin?
Kurssinotkahdus on mahdollisuus ostaa lisää. Minulla on listauksia yrityksistä, joita haluan ostaa lisää, höystettynä hinnalla, jolla aloitan. Ehkä 75 % yritysten hinnoista on vielä (itse asettamieni) rajojen yläpuolella. Neljännestä olen ostanut viimeisten viikkojen aikana.
Eurot vähenevät. Sijoitustililläni on ehkä 3000 euroa, ja säästötili on melko tyhjä. Oman talouden hallinnan kannalta kannattaisi kerryttää euroja tuonne säästötilille, että olisi taas mukava ehkä viiden tonnin marginaali.
Käytännössä lähestyn tilannetta, jossa kassani on tyhjä, ja en enää voisi tehdä enempää ostoksia kuin mitä osingot tuovat ja palkasta ja muista tuloista jää yli. Eli sellaisella 500-1000 eurolla kuussa. Jos siis pörssinotkahdus jatkuu tai muuttuu pidemmäksi korpivaellukseksi, iloiset ostelun päiväni ovat takanapäin ja pitää ensin työllä leipänsä ansaita.
Mutta ei hätää, tätä olen ennenkin murehtinut. Koko sijoitushistoriani olen aina miettinyt, että entä jos tämä kurssilasku jatkuu ja jatkuu, ja missaan parhaat ostohetket kun kassa on tyhjä. Noin voi aina käydä, mutta ainakaan vielä en ole ollut tilanteessa, että viimeinenkin sijoituseuro olisi käytetty. Tähän mennessä on tullut aina suvantoa, euroja on kertynyt ja sitten seuraavien ostoviikkojen tullessa eteen minulla on ollut taas jonkinmoinen kassa kasassa.
o o o
Koronavirus voi tulla ja pyyhkiä yhteiskunnat uuteen uskoon. Luultavasti niin ei käy. Isku taloudelle on jo tullut, ja se näkyy jo pörsseissä. Jos isku on pidempiaikainen, se näkyy varmaan vielä enemmän pörssikursseissa.
Minä toimin niin kuin olen ennenkin toiminut, ja katson miten käy. Sekä mietin viime kesää. Aurinko paistoi, ja kiersin lasten ja naisystävän kanssa (yhdessä ja erikseen) retkeillen lähialueita. Silloin olin sijoitusvarallisuusmielessä siinä paikassa missä olen nyt - ja se paikka oli oikein ihana.
Onneksi osinkoja alkaa kilahtaa sen verran, että tukea pariin ostoon sieltäkin. Pidemmän laskun kanssa se hyvä puoli, että palkasta hitaammin tulevia varoja ehtii mukaan edullisempiin hintoihin eikä tule ammuskeltua kerralla liikaa.
VastaaPoistaNoin olen itsekin uumoillut. Jos kyse on lyhyestä kuopasta, ei haittaa, että tuli sijoitettua liikenevät nopealla aikataululla.
VastaaPoistaJa jos kyse on pidemmästä korpivaelluksesta, niin sitten sitä ehtii löytämään lisää euroja sijoitettavaksi ja (etenkin keväällä) myös osingoista ehtii olla iloa.